Lastentarhanopettajaksi opiskelemassa: Lastentarhanopettaja varhaiskasvatuksen asiantuntijana

Lastentarhanopettajaksi opiskelemassa -sarjassa kuulemme sekä vuonna 2017 lastentarhanopettajaksi opiskelevien että heidän kouluttajiensa mietteitä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Seuraavaksi opiskelijanäkökulmaa avaa varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija Susanna Gillberg.

2014_1

Helsingin yliopiston Siltavuorenpenkereen yliopistorakennus ja entinen kirjasto vuonna 2014. Kuva: Susanna Gillberg

Aloitin lastentarhanopettajaopinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 2009. Olin jo edeltävänä vuonna suorittanut Avoimessa yliopistossa varhaiskasvatuksen perusopinnot ja tehnyt runsaasti sijaisuuksia päiväkodeissa eri puolilla Helsinkiä. Sijaisuuksia olenkin ehtinyt tehdä kaikkien opintojeni aikana lukuisia ympäri pääkaupunkiseutua. Sisällytin kasvatustieteen kandidaatin tutkintooni sivuaineena esi- ja alkuopetuksen perusopinnot, ja kandidaatin tutkielmassani tutkin lasten kuvakirjojen käyttöä päiväkotien 4-5-vuotiaiden lasten ryhmissä. Pääasiallisin tutkimustulos oli, että kuvakirjojen käyttö vaihtelee erittäin paljon: toisaalla kirjoja luetaan päivittäin, niistä keskustellaan, niitä käsitellään taidekasvatuksen keinoin ja niitä käytetään osana monipuolista pedagogista toimintaa, kun taas toisaalla lapselle luetaan vain, jos hän itse ”peruuttaa syliin kirjan kanssa”. Tulkintani mukaan lapset siirtyvät siis esiopetukseen ja kouluun hyvin erilaisista kirjallisista lähtökohdista. Tämä tulos on viitoittanut ajatteluani myöhemminkin ja erityisesti eri pituisia sijaisuuksia tehdessäni olen käytännössäkin huomannut varhaiskasvatuksen laadun suuren vaihtelun, josta myös esimerkiksi Marjatta Kalliala on kirjoittanut (Kalliala 2012).

Valmistuin kasvatustieteen kandidaatiksi – siis lastentarhanopettajaksi – keväällä 2012. Aloitin lastentarhanopettajana alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä, josta kahden vuoden jälkeen siirryin ryhmän vanhimpien lasten kanssa 3-5-vuotiaiden ryhmään. Työskennellessäni kentällä heräsi kuitenkin ajatus opintojen jatkamisesta. Kaipasin lisää tietoa toiminnan tueksi, lisää uudenlaisia näkökulmia ja pedagogisen ajattelun vahvistamista. Palasin ensin Avoimeen yliopistoon suorittamaan erityispedagogiikan perusopinnot, ja syksyllä 2014 aloitin Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella varhaiskasvatuksen maisteriohjelman opinnot.

2015_2-2

Kuva: Susanna Gillberg

Opiskelin ensimmäisen lukuvuoden työn ohessa, ja sittemmin jäin opintovapaalle suorittaakseni tutkinnon loppuun. Innostuin suorittamaan useampiakin sivuaineita: päiväkodissa työskennellessäni pidin taidekasvatusta tärkeänä ja keskeisenä osana varhaiskasvatusta, ja siksi innostuinkin suorittamaan taito- ja taidekasvatuksen perusopinnot. Tämän lisäksi aloitin viime syksynä vielä esi- ja alkuopetuksen aineopinnot sekä hieman oman alani ulkopuolelta myös museologian perusopinnot. Gradussani (Gillberg 2016) tutkin lasten yhdessä ajattelua ja tutkivaa keskustelua, ja siinäkin palasin havaintoon siitä, miten monella tavalla lasten kanssa voidaan olla vuorovaikutuksessa ja miten se heijastuu suoraan varhaiskasvatuksen laatuun. Valmistun varhaiskasvatuksen maisteriksi keväällä 2017 – tämä vuosi on siis juhlavuosi myös minulle henkilökohtaisesti!

2015_1

Kuva: Susanna Gillberg

Varhaiskasvatuksen maisteriopintoihin hakeutuminen on ollut yksi parhaita päätöksiä elämässäni. Koen, että olen saanut siitä valtavasti lisää työkaluja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja lastentarhanopettajan työhön. Maisteriohjelman sisällöissä Helsingin yliopistossa painottuu asiantuntijuuden kehittyminen ja syventyminen. Tämä on ollut itsellenikin yksi suurimmista oivalluksista ja painotuksista opintojeni aikana. Enää en ainoastaan näe päiväkotityön kehittämiskohteita, vaan nyt minulla on aivan toisenlaisia valmiuksia kohdata nämä haasteet.

Olemme maisteriopiskelijakollegoiden kanssa usein palanneetkin keskusteluissamme siihen, että eniten maisteriopinnot ovat vaikuttaneet omaan ajatteluumme ja nimenomaan varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden syvenemiseen. Sen sijaan, että väittäisimme, että asiat pitäisi tehdä ”juuri tällä tavalla”, voimmekin nähdä samanaikaisesti useamman näkökulman ja lisäksi asettaa sen vielä historialliseen kontekstiinsa – miksi aiemmin tehtiin näin, mutta nyt halutaankin tehdä toisin. Tällainen ajattelu auttaa myös varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja esimerkiksi syksyllä valmistuneen uuden velvoittavan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden jalkauttamisessa päiväkoteihin.

2015_4-2

Gradulukemista. Kuva: Susanna Gillberg

Siteeraan omaa asiantuntijuus-aiheista esseetäni maisteriopintojen ensimmäiseltä syksyltä:

”Asiantuntijaksi kehittyminen on ainakin omalla kohdallani elämänpituinen prosessi, johon vaikuttavat kaikki aiemmat kokemukset. Koen, että lastentarhanopettajana en ole koskaan täysin valmis ja sama pätee asiantuntijuuteen. Kasvatusala muuttuu jatkuvasti ja opettajana ja alani asiantuntijana minun tulee pysyä siinä tahdissa mukana ollakseni oikeasti asiantuntija. Itse asiassa mielestäni asiantuntijaksi ei kehitytä (koska tämä sisältää oletuksen, että joskus saavutetaan jokin piste, jolloin ollaan asiantuntijoita ja unohdetaan, että asiantuntijana ei pysy ilman jatkuvaa itsensä kehittämistä ja itsereflektiota), vaan yksilön on mahdollista kehittyä asiantuntijana. Itsensä tietoinen kehittäminen on oleellinen osa asiantuntijuutta.”

Lastentarhanopettaja on varhaiskasvatuksen asiantuntija. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että entistä useamman lastentarhanopettajan tulisi olla varhaiskasvatuksen maisteri. Opettajien koulutustason nostaminen voisi olla avain varhaiskasvatuksen laadun nostamiseen.

Susanna Gillberg
Kirjoittaja on viittä vaille varhaiskasvatuksen maisteri, joka opintojensa ohessa työskentelee Lastentarhamuseon museotyöntekijänä Ebeneser-säätiössä.

Lähteet:

Gillberg, S. (2016). Lasten yhdessä ajattelun rakentuminen varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä. Pro Gradu. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/162897

Kalliala, M. (2012). Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Gaudeamus: Helsinki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s