Hanna Rothmanista Siiri Valliin

Naistenpäivän kunniaksi jaamme Ebeneser-säätiön esittelyt neljästä suomalaiseen varhaiskasvatukseen, lastentarhanopettajuuteen ja Ebeneseriin vaikuttaneesta naisesta.

hanna

Hanna Rothman (10.9.1856 – 29.6.1920)

Suomalaisen lastentarha-aatteen uranuurtaja Johanna Sofia (Hanna) Rothman valmistui Berliinin Pestalozzi-Fröbel-Hausin lastentarhaseminaarista vuonna 1882. Keväällä 1883 hän avasi lastentarhan varakkaampien perheiden lapsille, mutta ei tuntenut tyydytystä – hän halusi auttaa ”kujilla ja teillä kuljeksivia pieniä yksinäisiä, laiminlyötyjä lapsia”. Niin hän perusti pohjoismaiden ensimmäisen kansanlastentarhan, Helsingin Fröbel-laitoksen, Lapinlahdenkadulle vuonna 1888. Rothman perusti yhdessä Elisabeth Alanderin kanssa Sörnäisten kansanlastentarhan vuonna 1890 Itäisen Viertotien (nyk. Hämeentie) varrelle, Suruttomain huvilaan nro 4. Vuosina 1891–1908 kansanlastentarha toimi Sörnäisten kansankodissa. Ebeneser-talo valmistui vuonna 1908 ja sen tehtäväksi annettiin apua tarvitsevien lasten kasvatustyö ja kasvattajattarien valmistaminen. Rothman toimi lastentarhaseminaari Ebeneserin johtajana Alanderin kanssa vuosina 1892–1917.

”Lastentarhaiässä olevia lapsia ei voi eikä aina tule sitoa määrättyihin askareihin. He tarvitsevat myös aineksia, joita saavat vapaasti muunnella ja valita: leikkikaluja. Työn lomassa ovat lapset siksi saaneet leikkiä; nuket talous- ynnä muine tarvekaluineen, rakennuspalikat, hiekka, savi ovat tyydyttäneet tämän tarpeen. Kuta nuorempia ovat lapset olleet, sitä enemmän on vapaa leikki ollut etualalla.” (Hanna Rothman, toimintakertomus 1888–1889)

Ebeneser-talossa aloitti vuonna 1908 toimintansa suomen- ja ruotsinkieliset lastentarhat, lastentarhanopettajien koulutus sekä pieni lastenkoti, joka toimi viisi vuotta. Vuonna 1919 Ebeneser-taloon perustettiin lastenseimi ja koululaisten päiväkoti. Hanna Rothman ja Elisabeth Alander aloittivat lastentarhanopettajien koulutuksen vuonna 1892 Sörnäisten kansanlastentarhassa, josta muutettiin vuonna 1908 valmistuneeseen Ebeneser-taloon. Ebeneserissä oli enimmillään samaan aikaan yli 300 lastentarhanopettajaopiskelijaa ja 320 lasta.

elisabeth

Elisabeth Alander (22.4.1859 – 16.6.1940)

Elisabeth Alander, kuten Rothmankin, kävi Helsingin ruotsinkielistä tyttökoulua vuosina 1868–1875 ja jatkoi opettajatarluokilla, mistä valmistui vuonna 1881 ja sai opettajapätevyyden pienten lasten luokille. Elisabeth Alander oli kiinnostunut naisasiasta ja liittyi Suomalaiseen Naisyhdistykseen vuonna 1884. Oli myös asioita, joista Alander oli eri mieltä naisasialiikkeen aatteiden kanssa: hänen mielestään palkka oli toisarvoista kutsumuksen rinnalla. Hanna Rothman otti keväällä 1890 yhteyttä Naisyhdistyksen toimistoon kysyäkseen lisähenkilökuntaa Sörnäisiin perustettavaan lastentarhaansa, jolloin Alanderista tuli hänen pitkäaikainen työtoverinsa. Rothmanin tapaan Alander opiskeli Pestalozzi-Fröbel-Hausissa vuosina 1891– 1892. Alander toimi lastentarhaseminaari Ebeneserin johtajana vuosina 1892–1925.

”Uudet virtaukset kasvatuksen maailmassa ovat huomioon otettavia, mutta osaksi sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. On kyse oikeasta valinnasta. Ei kaikkea vanhaa pidä heittää pois, eikä kaikkea uutta omaksua. Vanhassa Mutter- und Koseliederissähän me löydämme paljon oman aikamme uusiakin arvoja. Tarvitaan vain nöyryyttä taipuaksemme pois siitä, mitä on ollut, niin ettei liian vahva itseluottamuksemme ryöstä kykyämme muuttua… Uudet aatteet sokaisevat niin helposti… Fröbel ja hänen Mutter- und Koseliderinsä – mikä suuriarvoinen vanhanaikaisuus!” (Elisabeth Alander kirjeessään kollegalleen Bertha Wulffille 1936)

armolaina

Armo-Laina Sirelius (22.8.1897 – 25.4.1994)

Hanna Rothmanin ja Elisabeth Alanderin laitoksilla (Ebeneserkoti) oli johtokunta, jonka puheenjohtajana toimi Elisabeth Alander ja sihteerinä Hanna Rothman. Vuonna 1932 uuden säätiölain myötä johtokunta muuttui säätiöksi. Armo-Laina Sirelius toimi säätiön hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 1946–1986. Armo-Laina Sirelius valmistui lastentarhanopettajaksi vuonna 1926 ja toimi Ebeneserin harjoituslastentarhan ja seminaarin opettajana vuosina 1926–1938. Hän toimi Ebeneserkodin lastenlaitosten johtajana ja seminaarin rehtorina vuosina 1938–1959 sekä Ebeneser-seminaarin Jyväskylän osaston rehtorina 1947–1959. Sirelius kuului myös Lastentarha-lehden toimituskuntaan vuosina 1938–1968. Sirelius opiskeli Helsingin yliopistossa muun muassa saksaa ja latinaa, ja teki opintomatkoja Pohjoismaihin sekä useisiin Euroopan maihin, kuten Saksaan, Itävaltaan, Englantiin ja Hollantiin.

”Lappalaiset poroineen vierailivat usein keväällä Helsingissä ja lapset vietiin tutustumaan heihin. Kerran tilasimme raitiovaunun kuljettamaan lapsia kentälle, jossa lappalaiset olivat. Lapsille suurimmaksi elämykseksi muodostui se, kun raitiovaunu pysähtyi Ebeneserin eteen, vaikka siinä ei ollut pysäkkiä.” Armo-Laina Sireliuksen mielestä näihin lapsen omakohtaisiin spontaaneihin kokemuksiin pitäisi kiinnittää huomiota. Keskusaihetta ei tarvitse jättää, mutta lapsen kokemukset ovat aina etusijalla. ”Jos joku lapsi on kokenut jotakin hyvin voimakkaasti ja kertoo siitä niin että toisetkin innostuvat, jätetään opettajan suunnitelma tai ehdotus ja valitaan se, mikä tulee lapsesta.” (Armo-Laina Sireliuksen haastattelu Lastentarha-lehdessä 7/1982, Sirkku Rytkönen)

siirivalliSiiri Valli (3.11.1919 – 21.12.2005)

Siiri Valli valmistui lastentarhanopettajaksi vuonna 1941. Sota-aikana hän toimi muun muassa naisten työpalvelukeskuksen opettajana, minkä lisäksi hän teki lapsi- ja nuorisotyötä Aunuksella. Sodan jälkeen hän siirtyi lastentarhanopettajaksi Alppimajan lastentarhaan ja opiskeli työn ohella nuoriso-ohjaajaksi. Armo-Laina Sireliuksen jäätyä eläkkeelle Siiri Valli toimi Ebeneserin lastenlaitosten johtajana vuosina 1959–1963 ja lastentarhaseminaari Ebeneserin rehtorina 1959–1970. Samanaikaisesti vuosina 1959–1970 hän toimi myös Jyväskylän osaston seminaarin rehtorina. Vuosina 1970–1973 Valli toimi Helsingin kaupungin lastentarhain tarkastajana (lasten päivähoitotoimen johtajana). Siiri Valli oli myös Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja vuosina 1955–1959 ja puheenjohtajakautensa jälkeen hallituksen jäsen vuoteen 1970 saakka. Lukuisten artikkeleidensa lisäksi Valli kirjoitti teoksen Suomen lastentarhatyön ja varhaiskasvatuksen historia (Hänninen & Valli 1986) sekä Sata vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä (Valli 1988). Valli toimi Ebeneser-säätiön hallituksessa pitkäaikaisimpana jäsenenä vuodesta 1958 kevääseen 2005. Siiri Valli vaikutti merkittävästi Lastentarhamuseon perustamiseen. Museon ensimmäinen näyttely avautui syksyllä 1998.

”Ebeneserissä ei (–)koskaan tullut sellaista tunnetta, että lasta olisi alistettu. Sen sijaan heitä kannustettiin keksimään omia ratkaisuja. Toisin sanoen lapset opetettiin Fröbelin oppien mukaisesti ajattelemaan itsenäisesti. Kerran laulutunnilla opettaja kysyi lapsilta, mitä he halusivat laulaa. Ja salissa oli sentään 150 lasta vastaamassa kysymykseen”, muistelee Valli. ”Meille opiskelijoille painotettiin erityisesti, että lapsi on yksilö, vaikka lapsiryhmät olivat suuria.” (Siiri Vallin haastattelu Lastentarha-lehdessä 15/1988, Mikki Tapaninen)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s