Juhlavuoden päätössanat

Lastentarhanopettajan koulutuksen 125-vuotisjuhlavuosi on päätöksessään. Suuri kiitos juhlavuoden suojelijalle Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Juhlavuosi rakentui monen toimijan välisen hyvän yhteistyön tuloksena. Kiitokset Helsingin yliopistolle, Opetushallitukselle, Lastentarhanopettajaliitolle, Helsingin yliopistossa lastentarhanopettajiksi opiskeleville Ebe ry:n hallituksen toimijoille ja Ebeneser-säätiölle. Juhlatoimikunnan puheenjohtajana kiitän juhlavuoden tapahtumien ja juhlaseminaarin suunnittelusta erityisesti juhlavuoden toimikuntaa, jossa ovat aktiivisesti työskennelleet seuraavat alan asiantuntijat (aakkosissa): Annu Brotherus, Susanna Gillberg, Arja-Sisko Holappa, Susanna Jauhiainen, Jan Löfström, Jesse Myllylahti, Harri Myllynen, Anita Pakanen, Rille Repo, Ritva Semi, Anna Sihvo, Taina Sillanpää, Titta Tossavainen ja Fredrika Visuri. Suuri kiitos teille jokaiselle.

Kiitos myös tämän juhlavuoden blogisivuston kirjoittajille ja juhlavuoden videotervehdysten lähettäjille päiväkoteihin ympäri Suomen. Juhlavuoden tapahtumiin, blogikirjoituksiin sekä Kasvatus ja Aika -suomalaisen varhaiskasvatuksen historian teemanumeroon voitte siis edelleen tutustua juhlavuoden blogisivuston kautta, joka jatkaa toimintaansa vielä ainakin ensi vuoden ajan.

Juhlavuosi liittyi itsenäisen Suomen 100 -vuotisjuhlavuoden teemaan yhdessä. Suomalaista varhaiskasvatuspedagogiikkaa on rakennettu ja kehitetty yhdessä jo yli 125 vuoden ajan. Itse asiassa nyt alkavana vuonna 2018 tulee kuluneeksi 130 vuotta siitä, kun Hanna Rothman perusti 1.9.1888 ensimmäisen kansanlastentarhan Suomeen. Tätä on pidettävä kansainväliseen maineeseen nousseen suomalaisen varhaiskasvatustoiminnan alkupisteenä, jonka puitteisiin lastentarhanopettajan koulutus aikanaan perustettiin. Hanna Rothman halusi luoda omaleimaisen suomalaisen kansanlastentarhan ja sinne koulutetut lastentarhanopettajat. Uraa uurtava työ lähti liikkeelle yhden rohkean ja lannistumattoman naisen visiosta, mutta jatkui yhdessä Elisabeth Alanderin ja muiden varhaiskasvatuspedagogiikkaa ja lastentarhanopettajan koulutusta kehittävien kollegoiden kanssa laajeten myöhemmin koko Suomeen ja kehittyen yksityisistä seminaareista osaksi yliopistollista opettajankoulutusta. Tänä juhlavuonna onkin ollut syytä iloita siitä, että yliopistollisia lastentarhanopettajien koulutuspaikkoja on päätetty lisätä runsaasti vuonna 2018, ja toivottavasti myös jatkossa.

Itsenäinen Suomi aloittaa nyt toisen vuosisatansa. Varhaiskasvatuksen kentällä on vielä paljon toteutumattomia tavoitteita.  Tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen pedagogista laatua tulisi kohottaa nostamalla lastentarhanopettajien koulutus maisteritasoiseksi muun opettajankoulutuksen rinnalle. Varhaiskasvatuksen kentällä tulisi selkiyttää eri koulutustaustaisten ammattilaisten tehtäviä ja vastuualueita toiminnan laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi. Tutkimukset osoittavat laadukkaalla varhaiskasvatuksella olevan suuren merkityksen lapsen oppimispolun alkuna. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumisaste on kuitenkin pohjoismaiden pienin ja sen määrää tulisi lisätä, sillä pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistuminen heijastuu selkeinä myönteisinä oppimistuloksina OECD:n Pisa arvioinneissa. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on siis pitkäkestoiset vaikutukset. Tavoitteena tulisi olla yliopistollisen lastentarhanopettajan koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien määrän lisäämistä päiväkodeissa niin, että jokaisessa lapsiryhmässä tulisi olla vähintään yksi tai kaksi KM/KK- tutkinnon suorittanutta lastentarhanopettajaa. Tutkimusten mukaan henkilöstön koulutustaso, osaaminen ja sitoutuminen työn tavoitteisiin ovat varhaiskasvatuksen parhaita laatukriteereitä. Lastentarhanopettajan koulutusta on kehitettävä edelleen yliopistoissa tutkimusperustaisesti ja opiskelijoiden varhaispedagogisten osaamisvalmiuksien kehittämiseen tarvittavat kouluttajaresurssit taaten.

Edelleenkin, tulevana vuosisatana meitä varhaiskasvatuspedagogiikan kehittäjiä rohkaiskoot työhömme seuraavat Hanna Rothmanin sanat: ”Mitä on elämä ilman tietoa, nimittäin sellaista tietoa, joka on vallannut sekä sydämen että pään. Jos niin on käynyt, syntyy tiedosta elämän siunaus, työ.”

Hyvää ja onnellista uutta vuotta 2018. Hyvää elämää uuden vuosisadan itsenäiselle Suomelle, sen lapsille ja aikuisille!

Inkeri Ruokonen
Juhlavuoden toimikunnan puheenjohtaja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s