Terveisiä päiväkodista: Taidekasvatus osana ilmiöoppimista

Hyvää juhlavuoden jälkeistä vuotta – 126-vuotisjuhlavuotta! (Tänä vuonna muuten myös lastentarhatyö täyttää pyöreät 130 vuotta.) Julkaisemme blogissa vielä muutamia kirjoituksia mm. Helsingin yliopiston esi- ja alkuopetuksen aineopintojen opiskelijoilta. Ensimmäisenä vuorossa on Nina Kleine.

1

Lapsen osallisuus näyttäytyy erilaisena eri ympäristöissä. Lasten mielenkiinnon kohteisiin tulisi tutustua esiopetusvuoden aikana. Mitä nämä sitten käytännössä tarkoittavat? Tämä on kertomus yhden päiväkodin yhden eskarilaisen osallisuuden toteutumisesta erään taidekasvatusprojektin aikana.

2

Eppu Eskarilainen oli koonnut kavereiden kanssa ajatuksia paperille, miellekartta niin kun ope oli sitä nimittänyt. Siinä ne nyt olivat kirjattuina kaikki asiat, joihin jäljellä olevana eskariaikana olisi antoisaa vielä paneutua. Monia aiheita oli jo käsitelty ja pienen eskarilaisen kärsivällisyyttä koeteltu odottaessa oman ehdotuksensa toteutumista.

Nyt oli kuitenkin se hetki kun ope oli luvannut että oman dinosaurusmaan rakentaminen alkaisi. Toki dinosaurusten nimiä oli tutkittu jo edellisellä viikolla. Retki luonnontieteelliseen museoon oli myös valaissut tietoa dinosauruksista. Mutta oma dinosaurusmaa oli kuitenkin jotain, mikä oli enemmän omaa  kuin muiden keksimät dinosaurusten nimet tai toisten esiin kaivamat dinosaurusten luut.

3

Dinosaurusmaiden valmistus aloitettiin ryhmän yhteisen paperimassan tekemisellä. Koko ryhmän kädet upotettiin liisteriin. Tuntui ällöltä. Onneksi ryhmään kuului myös rohkeaa väkeä, joka  varmoin ja riuskoin ottein sekoitti massan myös herkempien puolesta. Yhteistyöllä ja toinen toistaan auttaen kuului ope ohjeistavan.

Oma dinosaurusmaa ei sitten ollutkaan niin oma kun Eppu Eskarilainen oli aluksi ajatellut. Ope oli suunnitellut, että tässä taas olisi oivallinen paikka harjoitella niitä yhteistyötaitoja. Ja tottahan se olikin. Niitä taitoja pääsi todella harjoittelemaan, kun pahville kasattiin erilaisista kolmiulotteisista tavaroista muotoja, jotka peitettiin kelmulla ja myöhemmin paperimassalla. Eppu Eskarilaisen täytyy tunnustaa, ettei ehkä ikinä itse olisi keksinyt niin oivallisia tunneleita ilman kaverin ehdotuksia. Korkeasta rakennelmasta, josta myöhemmin maalausvaiheessa paljastuisi tulivuori, Eppu kyllä ajatteli ottaa kunnian itselleen.

Paperimassan levitys ei ollut niin yksinkertaista kun olisi voinut luulla. Aina massa ei pysynyt siinä, mihin sen oli suunnitellut  jämähtävän.  Jo tehtyjä suunnitelmia jouduttiin arvioimaan uudelleen. No, se ainakin opittiin, ettei paperimassasta voi rakentaa superjyrkkiä tulivuoren rinteitä (lue pystysuoria).

4

5

Kun muodot oli saatu valmiiksi, alkoi tuskainen odotus. Vaikka ope oli vienyt työt  kuivumaan kuivauskaappeihin, tuntui niiden kuivuminen kestävän ikuisuuden. Epun mielestä tuo open mainostama kärsivällisyys alkoi mennä jo liiallisuuksiin.

Mutta kun massat olivat vihdoin kuivuneet, alkoi iki-ihana maalausvaihe. Alkujärkytyksen tosin aiheutti tieto, ettei satavilla ollut kaikkia värejä. Onneksi ope muistutti värien sekoittamisesta ja uusien värien synnyttämisestä. Kyllähän jokainen ymmärtää, ettei tulivuori ilman rinteiltä alas valuvaa oranssina hehkuvaa laavaa ole oikea tulivuori. Silmiä hivelevää oli nähdä miten samasta tulivuoresta voi valua alas oranssia laavaa ja kirkkaan sinistä vettä ronskisti ryöpsähtäen. Niin voi helposti käydä kun parin kanssa kummankin ideat sulautetaan samaan tulivuoreen. Vieressä maalarit näyttivät taiteilevan omaan maahansa värikkään kukkaloiston.  Eppu Eskarilainen tuhahtaa, sellainen ei heidän dinosaurusmaailmaansa sopisi.

6

Kun työt olivat kuivuneet, saatiin niihin valita asukkaat päiväkodin muovisista dinosauruksista. Työt dinosauruksineen aseteltiin esille päiväkodin eteiseen. Muutaman viikon esillä olon jälkeen, ja monien kehujen saattelemana, työt siirrettiin kaikkien käyttöön ja leikittäväksi ryhmätilaan. Eppu Eskarilainen tunsi ylpeyttä, ei ihme että dinosaurusmaalla kelpasi muidenkin leikkiä, oli se sen verran hieno.

7

Lastentarhanopettaja Nina Kleine

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s