Varhaiskasvatusta opiskelemassa: Yhteispiirros taideleikkinä

Juhlavuoden jälkeisissä tunnelmissa julkaisemme blogissa vielä muutamia kirjoituksia  Helsingin yliopiston esi- ja alkuopetuksen aineopintojen opiskelijoilta. Seuraavaksi opiskelijat kuvaavat toteuttamaansa ”Yhdessä – yhteispiirros taideleikkinä” -työpajaa. Työpaja toteutettiin Lastentarhamuseossa lauantaina 7.4.2018 klo 11-14.

Yhdessä – Yhteispiirros taideleikkinä-työpaja

Taiteen tekemisessä on erilaisia lähestymistapoja. Taidetta voi tehdä yksin tai yhdessä yhtä tai montaa eri tekniikkaa hyödyntäen. Taiteen voi nähdä, kuulla ja kokea monin tavoin. Taide herättää yksilössä myös erilaisia tunteita, joku voi kokea taiteen ihanana rentoutumisen väylänä, toinen taas saattaa kokea taiteen ahdistavana ja monimutkaisena.

Järjestämässämme taidepajassa Helsingin Lastentarhamuseolla 7.4.2018 tehtiin taidetta yhdessä. Museolla on perinteisesti vuosittain esi- ja alkuopetuksen aineopintojen opiskelijoiden järjestämä työpaja esi- ja alkuopetusikäisille lapsille ja näiden perheille, jonka teema tänä vuonna oli “Yhdessä”.  Tämän vuoden teema sopi taidetyöpajamme työskentelytapaan loistavasti, sillä taiteen tekemisen sosiaalinen prosessi ansaitseekin tulla nostetuksi perinteisen lopputeokseen tuijottavan teknisen taideharjoituksen rinnalle.

y1

YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään, ja työpajamme yhdisteli aurinkoisena viikonloppuna sopivassa suhteessa kaikkea tätä. Työpajassamme musiikin siivittämänä oli mahdollisuus laskeutua levolliseen taideleikkiin, ja vielä yhdessä vanhempien kanssa vapaa-ajalla!

Esi- ja alkuopetusikäiselle lapselle taiteen tekeminen sosiaalisena prosessina on erityisen kiitollinen, sillä hän alkaa olla sellaisessa iässä, että tekemisessä alkaa olla kouluiän kynnyksellä kriittistä otetta ja rajoittamista, varsinkin, jos lapsi ei itse ole kuvailmaisullisesti suuntautunut. Pahimmassa tapauksessa kouluiän myötä visuaaliset taiteet jäävät kokonaan koulutöiden varaan, eikä silloin visuaalisten taiteiden ja oppimisen yhteyttä saada tuotua esille pienen ihmisen elämässä, ja näin kavennetaan lapsen koko kulttuurikompetenssia. Lisäämällä tämän kaltaisia yhteistoiminnallisia visuaalisen taiteen leikkejä niin varhaiskasvatukseen, kuin esikoulu- ja perusopetusmaailmaankin, voitaisiin avata moni taiteen tekemisen solmu, tuomalla tekemisen ja ilmaisun iloa yhteisleikkinä arkipäiviin.

Lähdimmekin pohtimaan yhteisen taiteen tekemisen mahdollisuuksia työpajassa. Haasteita tuotti materiaalien valinta näin lyhytkestoisessa työpajassa, sillä pidimme tärkeänä, että jokainen saa viedä oman teoksen kotiin mukanaan ja näin ollen maalien käyttö piti poissulkea. Oman teoksen kotiin vieminen on etenkin nuoremmille lapsille tärkeä asia. Materiaaleiksi valikoitui vahaliidut, tussit, puuvärikynät sekä silkkipaperi ja liima, jotka ovat useimmille tuttuja välineitä taiteen tekemisessä. Ajankohta oli taidepajan järjestäjien kannalta haastava, sillä kevään ensimmäinen aurinkoinen päivä johti vähäiseen kävijämäärään. Toisaalta tunnelma oli tämän myötä rauhallinen ja taiteen tekemiselle jäi aikaa ja tilaa.

y2

Taidepajaan astuessa melodinen ja rauhoittava musiikki virittivät rauhalliseen, mutta tarkkaavaiseen tunnelmaan. Tila, jonka taidepajallemme valitsimme, omaa vankat juuret fröbeliläisessä työkasvatuksessa ja yhdessä tekemisessä, eli huone oli juuri omiaan yhdessä taiteiluun. Osallistujat lähtivät tekemään paperille valitsemillaan materiaaleilla mitä tahansa halusivat, ohjasimme pohtimaan mitä taustalla soiva musiikki tuo mieleen ja millainen tunnetila tällä hetkellä on. Musiikin vaimetessa paperi tuli siirtää seuraavalle, joka ryhtyi jatkamaan seuraavaa teosta. Jokainen osallistuja siis jätti oman kädenjälkensä jokaiseen teokseen. Oma visio, jonka avulla teosta alettiin työstämään, saattoi muuttua matkalla miksi tahansa. Hankalaksi koettiin teoksen luovuttaminen seuraavalle musiikin pysähtyessä. Jos oma työskentely oli pahasti kesken, tuotti se turhautumisen tunnetta antaa keskeneräinen työ seuraavalle. Tuokiosta saatu palaute kertoi kuitenkin sen meditatiivisesta vaikutuksesta ja flow-tilan löytymisestä, kun ajantaju katosi kokonaan ja työskentelyyn upottiin täysin. Taiteen pariin onkin nykymaailman hektisinä aikoina ihana rauhoittua ja saada pieni hengähdystauko kaikesta muusta. Yhdessä tehtyjen teoksien lopputulokset olivat mahtavia ja yllättäviä, kuten kuvissa näkyy.

y3y4

Työskentelytapa perustuu tuolileikkiin, joka on lasten yksi kaikkien aikojen suosikkileikeistä. Tuolileikissä on yksi tuoli vähemmän kuin osallistujia ja siinä kierretään tuoleja musiikin tahdissa. Musiikin päättyessä yksi osallistujista putoaa leikistä pois, kun jää ilman tuolia. Nyt työpajassamme ei tietenkään pudotettu osallistujia pois, mutta yllätyksellinen aspekti säilyi. Työskennellessä teoksen parissa ei voinut tietää, koska musiikki vaimenee ja teos siirretään seuraavalle.

Koemme, että toteuttamamme työpajamme tapaiset kuvataideleikit luovat rennompaa lähestymistapaa ja tuovat ilmaisullisia työtapoja lasta lähemmäs ilman prosessin lopputuloksen vaatimukseen liittyviä paineita. Taiteessa jokaisen tulee saada ilmaista itseään juuri niin kuin haluaa ilman minkäänlaisia paineita. Taiteen tulee olla vapaata ja siinä tulee saada keskittyä itse prosessiin, ei lopputulokseen. Lasten taiteellinen ilmaisu ja osaaminen on hyvä nähdä juuri prosessina, sillä siihen sisältyy paljon lapsen omaa ajattelua, tutkimista, kokeilua ja elämyksellisyyttä.

y5

Keskustelu teoksen parissa työskennellessä ei ollut kiellettyä, mutta se jäi kuitenkin osallistujien välillä vähäiseksi. Työskentelyn tarkoituksena ei ollut varsinaisesti ääneen neuvotella tai antaa toisille sanallisia ehdotuksia, vaan eteen tuleva teos piti ottaa vastaan sellaisenaan ja sitä kunnioittaen lähteä jatkamaan sen työstämistä. Toisaalta, neuvottelu siitä, mitä paperilla kunkin mielestä oli, tapahtui hiljaisesti omalla vuorolla, kun tekijä jatkoi siitä mihin toinen oli jäänyt. Lopulta oman työn palattua kierrokseltaan muiden käsistä, oli paperille syntynyt yhteinen teos – kuva, jossa näkyi tekijöidensä jälki. Oli hauska huomata, että lähes kaikki osallistujat jatkoivat teoksia mukailemalla niissä ilmenevää värimaailmaa ja tunnelmaa. Huomioon piti myös ottaa se, ettei teoksesta itse voinut rohmuta puolikasta paperia, kun kokonaisuudessaan noin kuuden ihmisen kädenjäljen tuli siinä näkyä. Tästä syystä työskentely kannatti aloittaa silkkipaperilla, sillä sen käyttö myöhemmässä vaiheessa saattoi peittää toisten piirrokset. Tämän tyyppinen kuvataideleikki on esimerkki sääntöleikin muuntelusta visuaaliseen työskentelyyn, jolloin yhteispiirrosleikki tuo esiin ryhmänä toimimisen voiman ja hauskuuden. Toisaalta yhteispiirtäminen johdattaa huomioimaan muiden ajatuksia, sekä kunnioittamaan muiden kädenjälkiä, aivan kuin oikeassa maailmassakin huomioimme toisen olemassaolon ja ajatukset yhteisessä vuorovaikutuksessa.

y6

Taidepajassa osallistujat osallistuivat arviointiin kertomalla työpajan aikana heränneistä pohdinnoista ja tunteista. Työpajan sisältö, yhdessä taiteen tekeminen, koettiin mukavaksi työskentelytavaksi. Yhteisen luovuuden jakaminen oli rauhoittavaa ja kaivattua hektiseen arkeen. Taidepajasta jäi meille pajan ohjaajille mukava ja onnistunut kokemus. Huomasimme työpajassa, että yllättävissäkin tilanteissa lastentarhanopettajilla on upea kyky muovata toimintaa osallistujien ikätaso ja taidot huomioiden ja siksi pajassamme viihtyi hyvin kaikenikäiset lapset ja aikuiset. Erilaisilla materiaaleilla, välineillä, värivalinnoilla, musiikkivalinnalla ja ympäristöllä työskentelyä ja tunnelmaa voi helposti säädellä erilaisiin tavoitteisiin vastaavaksi. Suosittelemme kokeilemaan tätä taidetyöskentelyä niin varhaiskasvatusikäisten lasten kuin myös perusopetusikäisten lasten kanssa. Tämän muotoinen taidetyöpaja pitää sisällään taideleikin ulottuvuuksia, ja voisikin olla alku lasten yhteisleikille, jossa lasten vapaan leikin rikastaminen visuaaliseen ilmaisuun liittyvillä materiaaleilla saisi tämänlaisesta työpajasta yhteisleikkeihin uusia luovuuden tuulia.  Uskomme sen soveltuvan hyvin myös aikuisten kesken tehtäväksi.

y7

Filiz Bedretdin, Lotta Eloranta, Riikka Mäkinen, Reetta Peltola

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s