Pienten lasten opettajuus -paneeli verkossa

Tiedekulma

Kuvassa oikealla paneelin vetäjä yliopistonlehtori, FT Annu Brotherus, ja panelistit vasemmalta alkaen: varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas, varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija Lotta Eloranta sekä lastentarhanopettaja Aino Gunn. 

Tiedekulmassa Maailman opettajien päivänä 5.10. järjestetty Pienten lasten opettajuus -paneeli on nyt katsottavissa myös jälkikäteen verkossa osoitteessa http://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/20666.

 

Kasvatus & Aika -verkkolehden varhaiskasvatuksen teemanumero

blogikuva

Kuvassa Kasvatus & Aika 3/2017 -verkkolehden kansi

Kasvatus & Aika -verkkolehden tuoreimmassa numerossa teemana on lastentarhanopettajan koulutuksen 125-vuotisjuhlavuoden kunniaksi varhaiskasvatus!

Vierailevina päätoimittajina tässä numerossa toimivat Jan Löfström, Annukka Jauhiainen sekä Jarmo Kinos.

Tutustu sisällysluetteloon ja lue artikkelit klikkaamalla tästä!

Juhlaseminaarin ohjelma on julkaistu!

Kukka

Lastentarhanopettajan koulutus juhlii tänä vuonna 125-vuotista taivaltaan, ja sen kunniaksi juhlatoimikunta (Helsingin yliopisto, OAJ, Lastentarhanopettajaliitto, Opetushallitus, Ebeneser-säätiö sekä Ebe ry.) järjestää lokakuussa juhlaseminaarin.

125 vuotta Suomen tulevaisuuden tekijöitä -juhlaseminaari järjestetään Helsingin yliopiston juhlasalissa 20.10.2017 klo 9:00 – 15:00. Seminaariin on vapaa pääsy eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Seminaarissa kuulemme ajankohtaisesta varhaiskasvatuksen tutkimuksesta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Key note -puheenvuoron pitää Islannin yliopiston professori Johanna Einarsdottir, aiheenaan Opportunities and Challenges in Icelandic Early Childhood Education. Myöhemmin iltapäivällä Turun yliopiston professori Jarmo Kinos pohtii aihetta suomalaisesta näkökulmasta otsikolla Pienten lasten opettajuus – tulevaisuuden mahdollisuus! 

Dialogipuheenvuoron pitää professori Kristiina Kumpulainen sekä tutkijatohtori Satu Valkonen Helsingin yliopistosta, aiheenaan Pienten lasten monilukutaidon kehittämisohjelma.

Ohjelmassa on myös paneelikeskustelu: Subjektiivinen, objektiivinen varhaiskasvatus. Panelisteina toimivat lastentarhanopettaja Essi Kantonen, tutkijatohtori Maiju Paananen, kansanedustaja Tuomo Puumala, näyttelijä ja vanhempi Riku Nieminen sekä kansanedustaja Emma Kari. Paneelin päätössanat lausuu professori Lasse Lipponen. Paneelia juontaa lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija Markus Sauvola.

Katso juhlaseminaarin ohjelma kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä. Voit myös ladata ohjelman PDF-muotoisena tästä

Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.

Tervetuloa!

Ajankohtaista: Soihdunkantajia tarvitaan yhä

Ritva Semin kolumni on julkaistu Opettaja-lehdessä 11/2017.

Semi

Lento Helsingistä Berliiniin kestää pari tuntia. Mitähän mahtoi kestää matkanteko vuonna 1881, kun 25-vuotias Hanna Rothman lähti Helsingistä Berliinin Pestalozzi-Fröbel Hausiin opiskelemaan lastentarhanopettajaksi?

Valmistuttuaan Hanna palasi Suomeen ja perusti ensimmäisen kansanlastentarhan vuonna 1888. Neljä vuotta myöhemmin toimintansa aloitti Pohjoismaiden ensimmäinen lastentarhanopettajakoulutus. Sen Hanna perusti ystävänsä lastentarhanopettaja Elisabeth Alanderin kanssa.

Hanna ja Elisabeth järjestivät myös ensimmäisen lastentarhanopettajakokouksen 1907. Muistio on kirjoitettu säntillisellä kaunokirjoituksella. Kokouksessa kannettiin huolta lastentarhojen suurista lapsijoukoista ja vähäisistä opettajavoimista.

Virisi ajatus yhdistyksen perustamisesta, joka poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi toteutui vasta 1919. Elisabeth Alanderista tuli Lastentarhanopettajaliiton ensimmäinen puheenjohtaja.

Hanna ja Elisabeth olivat lastentarha-aatteen edelläkävijöitä, joiden työlle perustuu maamme koko nykyinen varhaiskasvatusjärjestelmä.

1990-luvun alussa varhaiskasvatuksen soihdunkantajiin kuului eduskunnan naisverkosto. Joukko vaikutti vahvasti siihen, että päivähoidosta tuli kaikkien lasten oikeus ja se sai roolin lasten oikeutena varhaiskasvatukseen.

Poliittisten päättäjien joukossa näitä varhaiskasvatuksen ja lasten puolustajia olisi tarvittu vuosi sitten, kun lasten oikeuksia rajattiin ja päiväkotien lapsiryhmien kokoa suurennettiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat selvityshenkilöt luovuttavat kesäkuussa opetusministerille varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan. Toivottavasti se linjaa askelmerkit niin, että varhaiskasvatuspalvelumme nousevat muiden Pohjoismaiden tasolle ja pääsemme astelemaan jälleen edelläkävijöinä.

Varhaiskasvatus kehittyy vain, kun me niin päiväkodeissa, kunnissa kuin valtionhallinnossakin puolustamme kaikkien lasten oikeuksia laadukkaaseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen.

Ritva Semi on varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija OAJ:ssä.

Varhaiskasvatuspäivä 16.3.: Nyt on pedagogiikan aika!

Valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää vietetään torstaina 16.3.2017 teemalla ”Vasu 2.0 – Mitä nyt tapahtuu?” Lastentarhanopettajan koulutuksen 125-vuotisjuhlavuoden järjestäjätahoista yksi on Lastentarhanopettajaliitto, joka on tuottanut pedagogiikan ja muuttuvan toimintakulttuurin tueksi monenlaista materiaalia. Esittelemme tässä niistä osan.

20170310_152514_resized

Varhaiskasvatuksessa on meneillään toimintakulttuurin muutos, joka pohjautuu varhaiskasvatuslakiin ja valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Kaikki nämä asiakirjat selkeyttävät varhaiskasvatuksen tavoitteita, painottavat pedagogiikkaa ja korostavat lastentarhanopettajan työtä, opettajuutta.

20170310_150954

Kuva: Pedagogiikan aika -julkaisu, piirrokset: Maija Hurme

Päiväkodeissa voidaan suunnitella oma projekti toimintakulttuurin muutoksesta. Työvälineenä voi käyttää Katso, mitä opimme! -dokumentointialustaa, johon voi kirjata varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden oppimisen osa-alueet: Kielten rikas maailma; Ilmaisun monet muodot; Minä ja meidän yhteisömme; Tutkin ja toimin ympäristössäni; Kasvan, liikun ja kehityn. Lapsiryhmittäin voi suunnitella miksi tehdään, mitä tehdään ja mitä opimme sekä arvioida toiminnan pedagogista toteutumista.

20170310_151025

20170310_151059

Kuvat: Pedagogiikan aika -julkaisu, piirrokset: Maija Hurme

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden käyttöönoton tueksi Lastentarhanopettajaliitto on tehnyt Pedagogiikan aika -julkaisun, jossa on 12 varhaiskasvatuksen asiantuntijan artikkelia niin varhaiskasvatuksen pedagogiikasta ja laaja-alaisesta osaamisesta kuin dokumentoinnistakin. Lastentarhanopettajaliitto on tehnyt Varhaiskasvatuspäivään myös Pedagogiikan aika -julisteen.

20170310_150935

Kuva: Pedagogiikan aika -julkaisu

Aineistot ja lisätietoa osoitteesta  http://www.lastentarha.fi/cs/ltol/Varhaiskasvatuspaiva%202016

Etsitään: Tuokiokuvia varhaiskasvatuksen arjesta

dscf5335

Kuva: Ebeneser-säätiö

Miten varhaiskasvatus näkyy satavuotiaassa Suomessa ja juuri sinun päiväkodissasi? Juhlimme 125-vuotista lastentarhanopettajan koulutusta mm. järjestämällä juhlaseminaarin 20.10.2017 teemalla ”125 vuotta Suomen tulevaisuuden tekijöitä”. Juhlavuotta järjestävät Helsingin yliopisto, Opetushallitus, Lastentarhanopettajaliitto, Ebeneser-säätiö ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ. (Seminaari löytyy myös Facebookista!)

Etsimme nyt videotervehdyksiä päiväkodeista ympäri Suomea. Kuvaa parin minuutin pituinen video, jossa esitellään tuokiokuvia varhaiskasvatuksen arjesta: toimintaa, leikkiä, tarinoita… Lataa video esimerkiksi Youtubeen tai Vimeo-palveluun ja jaa linkki meille sähköpostitse syyskuun loppuun mennessä. Muistathan lasten kuvausluvat! Videot ovat nähtävillä vain juhlaseminaarissa (toki mikäli kuvausluvat sen kattavat, esittelemme niitä mielellämme myös juhlavuoden verkkosivuilla).

OHJEET

Ohjeet voit ladata esimerkiksi tulostamista varten myös
PDF-tiedostona klikkaamalla tästä.

  1. Suunnittele video. Ajatuksena on tuoda esiin monipuolisesti sitä hyvää ja laadukasta varhaiskasvatusta, jota päiväkodeissa toteutetaan ympäri Suomea. Onko teillä menossa jokin kiinnostava projekti tai teema? Mikä on teidän päiväkotinne ehdoton vahvuus? Oletteko erityisesti panostaneet lasten leikki- ja oppimisympäristöön? Ovatko lapset kuvanneet itse videon, jota voisi käyttää? Mielikuvituksen käyttö on sallittua!
  2. Pyydä lapsilta ja vanhemmilta kuvausluvat, jotka kattavat videon julkaisemisen. Päiväkoti hallinnoi kuvauslupia, niitä ei lähetetä erikseen meille. Tässä esimerkki kuvauslupalapusta, jota voi vapaasti hyödyntää.
  3. Kuvaa video!
  4. Editoi/leikkaa video noin parin minuutin pituiseksi. Tietokoneessa saattaa olla valmiina yksinkertainen muokkausohjelma, tableteille saa ladattua myös muokkaussovelluksia. Tarvittaessa voit olla yhteydessä asiasta meihin sähköpostitse.
  5. Lataa video johonkin palveluun (YouTube, Vimeo tms.) ja lähetä videolinkki syyskuun loppuun mennessä osoitteeseen taina.sillanpaa@ebeneser.fi. Lataamalla videon ja lähettämällä linkin annat luvan käyttää videota syksyn 2017 juhlaseminaarissa.

Lisätietoja ja videolinkit osoitteeseen: taina.sillanpaa@ebeneser.fi

Tehdään yhdessä juhlavuodesta ikimuistoinen!

#LTO125

Esittelyssä juhlavuoden logo

logo_jpg

Juhlavuoden logo: Markus Sauvola

Lastentarhanopettajan koulutus juhlii tänä vuonna 125-vuotista taivaltaan. Juhlavuodelle haluttiin logo, joka liittyy vahvasti lastentarhanopettajuuteen ja mahdollisesti tuo esiin fröbeliläisen lastentarha-aatteen perinteen. Helsingin yliopiston lastentarhanopettajaksi opiskelevien ainejärjestö Ebe ry. järjesti logokilpailun yhteistyössä muun juhlatoimikunnan kanssa. Juhlavuoden logoksi valittiin Markus Sauvolan suunnittelema logo.

”Ideoiden toteuttaminen on aina omanlainen prosessinsa. Omassa suunnittelutyössäni luotan monesti ensimmäiseen intuitiiviseen ajatukseeni, joka toimi myös tällä kertaa suunnittelutyöni pohjana ja voimavarana. Ensimmäinen ajatukseni käyttää suunnittelussa Fröbelin palikoita (lahjoja), syntyi nopeasti kilpailun antamista lähtökohdista – logon tulisi symboloida lastentarhanopettajan koulutusta sekä tuoda esiin Friedrich Fröbelin aatteita. Ne toimivatkin suunnittelussa tarkoituksensa mukaisesti: niiden avulla voidaan luoda erilaisia muotoja ja hahmoja. Ajatuksena oli, että muokkaamalla ja kääntelemällä palikoita voisin luoda juhlavuoteen sopivan ulkoasun logolle. Puisen pinnan kautta halusin tuoda logossa esiin myös perinteisempiä, suomalaisuutta korostavia piirteitä.”

Markus Sauvola
Lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija