Juhlavuoden päätössanat

Lastentarhanopettajan koulutuksen 125-vuotisjuhlavuosi on päätöksessään. Suuri kiitos juhlavuoden suojelijalle Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Juhlavuosi rakentui monen toimijan välisen hyvän yhteistyön tuloksena. Kiitokset Helsingin yliopistolle, Opetushallitukselle, Lastentarhanopettajaliitolle, Helsingin yliopistossa lastentarhanopettajiksi opiskeleville Ebe ry:n hallituksen toimijoille ja Ebeneser-säätiölle. Juhlatoimikunnan puheenjohtajana kiitän juhlavuoden tapahtumien ja juhlaseminaarin suunnittelusta erityisesti juhlavuoden toimikuntaa, jossa ovat aktiivisesti työskennelleet seuraavat alan asiantuntijat (aakkosissa): Annu Brotherus, Susanna Gillberg, Arja-Sisko Holappa, Susanna Jauhiainen, Jan Löfström, Jesse Myllylahti, Harri Myllynen, Anita Pakanen, Rille Repo, Ritva Semi, Anna Sihvo, Taina Sillanpää, Titta Tossavainen ja Fredrika Visuri. Suuri kiitos teille jokaiselle.

Kiitos myös tämän juhlavuoden blogisivuston kirjoittajille ja juhlavuoden videotervehdysten lähettäjille päiväkoteihin ympäri Suomen. Juhlavuoden tapahtumiin, blogikirjoituksiin sekä Kasvatus ja Aika -suomalaisen varhaiskasvatuksen historian teemanumeroon voitte siis edelleen tutustua juhlavuoden blogisivuston kautta, joka jatkaa toimintaansa vielä ainakin ensi vuoden ajan.

Juhlavuosi liittyi itsenäisen Suomen 100 -vuotisjuhlavuoden teemaan yhdessä. Suomalaista varhaiskasvatuspedagogiikkaa on rakennettu ja kehitetty yhdessä jo yli 125 vuoden ajan. Itse asiassa nyt alkavana vuonna 2018 tulee kuluneeksi 130 vuotta siitä, kun Hanna Rothman perusti 1.9.1888 ensimmäisen kansanlastentarhan Suomeen. Tätä on pidettävä kansainväliseen maineeseen nousseen suomalaisen varhaiskasvatustoiminnan alkupisteenä, jonka puitteisiin lastentarhanopettajan koulutus aikanaan perustettiin. Hanna Rothman halusi luoda omaleimaisen suomalaisen kansanlastentarhan ja sinne koulutetut lastentarhanopettajat. Uraa uurtava työ lähti liikkeelle yhden rohkean ja lannistumattoman naisen visiosta, mutta jatkui yhdessä Elisabeth Alanderin ja muiden varhaiskasvatuspedagogiikkaa ja lastentarhanopettajan koulutusta kehittävien kollegoiden kanssa laajeten myöhemmin koko Suomeen ja kehittyen yksityisistä seminaareista osaksi yliopistollista opettajankoulutusta. Tänä juhlavuonna onkin ollut syytä iloita siitä, että yliopistollisia lastentarhanopettajien koulutuspaikkoja on päätetty lisätä runsaasti vuonna 2018, ja toivottavasti myös jatkossa.

Itsenäinen Suomi aloittaa nyt toisen vuosisatansa. Varhaiskasvatuksen kentällä on vielä paljon toteutumattomia tavoitteita.  Tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen pedagogista laatua tulisi kohottaa nostamalla lastentarhanopettajien koulutus maisteritasoiseksi muun opettajankoulutuksen rinnalle. Varhaiskasvatuksen kentällä tulisi selkiyttää eri koulutustaustaisten ammattilaisten tehtäviä ja vastuualueita toiminnan laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi. Tutkimukset osoittavat laadukkaalla varhaiskasvatuksella olevan suuren merkityksen lapsen oppimispolun alkuna. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumisaste on kuitenkin pohjoismaiden pienin ja sen määrää tulisi lisätä, sillä pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistuminen heijastuu selkeinä myönteisinä oppimistuloksina OECD:n Pisa arvioinneissa. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on siis pitkäkestoiset vaikutukset. Tavoitteena tulisi olla yliopistollisen lastentarhanopettajan koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien määrän lisäämistä päiväkodeissa niin, että jokaisessa lapsiryhmässä tulisi olla vähintään yksi tai kaksi KM/KK- tutkinnon suorittanutta lastentarhanopettajaa. Tutkimusten mukaan henkilöstön koulutustaso, osaaminen ja sitoutuminen työn tavoitteisiin ovat varhaiskasvatuksen parhaita laatukriteereitä. Lastentarhanopettajan koulutusta on kehitettävä edelleen yliopistoissa tutkimusperustaisesti ja opiskelijoiden varhaispedagogisten osaamisvalmiuksien kehittämiseen tarvittavat kouluttajaresurssit taaten.

Edelleenkin, tulevana vuosisatana meitä varhaiskasvatuspedagogiikan kehittäjiä rohkaiskoot työhömme seuraavat Hanna Rothmanin sanat: ”Mitä on elämä ilman tietoa, nimittäin sellaista tietoa, joka on vallannut sekä sydämen että pään. Jos niin on käynyt, syntyy tiedosta elämän siunaus, työ.”

Hyvää ja onnellista uutta vuotta 2018. Hyvää elämää uuden vuosisadan itsenäiselle Suomelle, sen lapsille ja aikuisille!

Inkeri Ruokonen
Juhlavuoden toimikunnan puheenjohtaja

Iloista joulua!

lm_vk_20_018

Ebeneserin lastentarhanopettajaopiskelijoita askartelemassa joululahjoja lapsille 1920-luvulla. Kuva: Ebeneser-säätiö

Iloista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018!

Lastentarhanopettajan koulutuksen 125-vuotisjuhlavuoden blogisivusto jatkaa päivittymistään vuoden loppuun asti, ja sivun kirjoitukset ovat jatkossakin luettavissa tässä tutussa osoitteessa. Kiitos jo etukäteen ihanalle juhlatyöryhmälle sekä kaikille, jotka olette jollain tavalla olleet mukana juhlavuoden vietossa!

 (Lisää kuvia lastentarhatyön historiasta löytyy muuten Lastentarhamuseon Facebook-sivulta, jossa on julkaistu joulukuussa päivittäin jokin kuva Ebeneser-säätiön valokuva-arkistosta yhdessä Friedrich Fröbelin sitaatin kanssa.)

Kutsu eläköityneille lastentarhanopettajille

lm_vk_17_032

Presidentti P.E. Svinhufvudin 70-vuotissyntymäpäiväjuhla Ebeneserissä, 15.12.1931.

Arvoisa eläkkeellä oleva / eläkkeelle siirtyvä lastentarhanopettaja,

Olette lämpimästi tervetullut itsenäisyyspäivän aaton kahvihetkelle Lastentarhamuseoon
(Ebeneser-talon 3. kerros, Helsinginkatu 3-5, 00500 Helsinki)

tiistaina 5.12.2017 klo 14:00.

Juhlimme samalla sekä itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlaa
että lastentarhanopettajan koulutuksen 125-vuotista taivalta.

Tilaisuudessa kuulemme mm. Aikamatkalla-hankkeen Muistojen kalenterin valmistumisesta sekä Lastentarhamuseon ystävien vapaaehtoistyöstä.

Ilmoittautuminen viimeistään 1.12.2017 sähköpostitse osoitteeseen susanna.gillberg@ebeneser.fi

Suomen tasavallan presidentin tervehdys

Ohessa tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys lastentarhanopettajan koulutuksen 125-vuotisjuhlassa 20.10.2017.

Tänä vuonna saamme juhlia Suomen 100-vuotisjuhlaa hienossa tilanteessa. Maamme on melkein missä tahansa kansainvälisessä vertailussa maailman kärkimaiden joukossa. Suomi on hyvä maa elää. Mutta itsestään emme ole menestystämme saavuttaneet. Itsenäisyytemme vaikeina aikoina veteraani- ja jälleenrakentajasukupolvet ovat omalla, mittaamattoman arvokkaalla työllään luoneet vankan pohjan, josta me nuoremmat sukupolvet olemme voineet jatkaa.

Yksi menestyksemme tekijä on ollut maailmanluokan varhaiskasvatuksemme. Se on yksi suomalaisen hyvinvointivaltion vahvuuksista ja syy lienee siinä, että määrätietoinen työ varhaiskasvatuksen saralla on aloitettu jo 125 vuotta sitten. Pohjoismaista ensimmäisenä! Nykyään suomalaisilla perheillä on mahdollisuus viedä lapsensa osaavien ja omistautuneiden ammattilaisten hoitoon. Haastetta tässä tehtävässä kuitenkin riittää, sillä yhteiskunnan muutokset heijastelevat nopeasti myös lastentarhanopettajien työhön.

Aina ei muisteta sitä, kuinka suuri vastuu varhaiskasvatusalan ammattilaisina teillä on pienistä tulevaisuudentekijöistämme. Vastuuta pidetään myös arvossaan. Kun viime aikojen julkista keskustelua on seurannut, niin uskon kyllä, että arvostus työtänne kohtaan on kovin laajaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Toivottavasti se antaa myös hyvän pontimen jatkaa arvokasta työtänne.

Tämä tervehdyksen sanoin haluan kiittää teitä täydellä sydämellä tekemästänne työstä, toivottaa teille hyvää lastentarhaopettajakoulutuksen 125-vuotisjuhlavuotta sekä arvokasta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta.

 

Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti
Lastentarhanopettajakoulutuksen 125-vuotisjuhlavuoden suojelija

Juhlaseminaarin puhujien diaesitykset

Lastentarhanopettajan koulutuksen 125-vuotisjuhlaseminaarissa 20.10.2017 kuultiin kiinnostavia puheenvuoroja varhaiskasvatukseen liittyen. Klikkaamalla alla olevia linkkejä voit ladata itsellesi omaan käyttöön juhlapuhujien puheet ja diaesitykset.

Dekaani, professori Patrik Scheinin, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, lue puhe täältä

KEY NOTE 1: Opportunities and Challenges in Icelandic Early Childhood Education – Johanna Einarsdottir, dekaani, professori, Islannin yliopisto – lataa esityksen diat klikkaamalla tästä

KEY NOTE 2: Pienten lasten opettajuus – tulevaisuuden mahdollisuus! – Professori Jarmo Kinos, Turun yliopisto – lataa esityksen diat tästä ja tästä.

Päätössanat: professori Lasse Lipponen, Helsingin yliopisto, lue puhe tästä

Ebeneser-säätiö jakoi Siiri Vallin apurahan kasvatustieteen maisteri Hanna Hjeltille Tampereen yliopistosta ja kasvatustieteen maisteri Noora Heiskaselle Jyväskylän yliopistosta, molemmille 5000 euroa. Lue lisää täältä.

IMG_5694

Taukojumppaa seminaarissa aamupäivällä Inkeri Ruokosen johdolla.

 

#LTO125

”Pienet lapset tarvitsevat parhaat opettajat”

20171020_095727

Lämmin kiitos kaikille 20.10.2017 juhlaseminaariin osallistuneille! Seminaari oli täynnä toinen toistaan kiinnostavampia puheenvuoroja varhaiskasvatuksen teemoista ja kaikissa tultiin siihen lopputulokseen, että lastentarhanopettajat tekevät tärkeää työtä.

Lue Lastentarha-lehden tiivistelmä seminaarista klikkaamalla tästä!

Seuraavassa professori Lasse Lipposen (Helsingin yliopisto) päätössanat seminaarissa.

Arvoisa juhlaväki,

Ei liene epäselvyyttä siitä, että pienet lapset ansaitsevat ja tarvitset parhaat opettajat. Tutkimukseen perustuen tiedämme, että kaikki keskeiset kehitykselliset muutokset tapahtuvat ennen kouluikää, oppimispotentiaali varhaislapsuudessa on valtava, ja lastentarhanopettajan taidot heijastuvat myös lapsen myöhempään osaamiseen. Lapsuudella on myös itseisarvo. Se on elämistä ja merkitysten rakentamista vertaisten kanssa tässä ja nyt. Lapsuus ei ole vain valmistautumista tulevaan. Tiedämme myös, että syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä varhaiskasvatukseen sijoitettu dollari tuottaa paremmin kuin jos se sijoitetaan kouluun tai työelämään. Nobelisti ja ekonomisti James Heckmanin mukaan yksi varhaiskasvatukseen sijoitettu dollari tuottaa seitsemän dollaria takaisin.

Nämä ekonomisti Heckmanin laskemat selittävät omalta osaltaan kasvavan kiinnostuksen ja innostuksen investoida varhaiskasvatukseen. Eritysesti päättäjät ja poliitikot (varsinkin globaalilla tasolla), ovat ihastuneet Heckmanin  laskelmiin (voisi jopa sanoa että heidät on vallanut ‘heckmanisaatio’).

Kun rahaa sijoitetaan johonkin, sijoitukselle pitää myös saada tuottoa.

OECD (Euroopan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, huom siis taloudellisen!) aloittaa vuonna 2018 5 -vuotiaiden testaamisen (ns. Baby Pisa eli International Early Learning and Child Well-being Study), tarkoituksena tietenkin laajentaa testaamista jatkossa. Onhan varmistettava, että sijoitetulle rahalle saadaan maksimaalinen tuotto. Periaatteena näyttää olevan, että se mikä on tuottavaa on haluttavaa ja mikä on haluttavaa on se mikä lisää taloudellista kasvua. Tämä olisi tietysti jo pientenkin lasten hyvä ymmärtää!

Kun ekonomit puhuvat varhaiskasvatuksesta, he eivät puhu arvoista, eivät sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, moraalista, kohtaamisista, hoivasta, empatiasta tai myötätunnosta. Sitä puhetta ei kiinnosta varhaiskasvatuksen perimmäinen merkitys, ei lapsikäsitys tai se, mitä on hyvä lapsuus. Ja kun Maailmanpankki korostaa leikin tärkeyttä lapsuudessa, se tekee sen koska leikki kehittää niitä taitoja joita lapset tarvitsevat tulevaisuuden työntekijöinä.

Pienet lapset tarvitsevat parhaat opettajat. He tarvitsevat opettajia, jotka puolustavat heidän oikeuttaan olla lapsi eikä sijoitukseen perustuva tuotto-odotus. Kysymys sinulle varhaiskasvatuksen ammattilainen: Milloin me, varhaiskasvatuksen yhteisö, annoimme ekonomisteille luvan kertoa ja määritellä mitä varhaiskasvatus on ja miten sitä tulisi järjestää? Hyvät kollegat, on aika ottaa takaisin se, mikä meille, varhaiskasvatuksen yhteisölle kuuluu!

Lasse Lipponen, professori, Helsingin yliopisto

20.10.2017

TERVETULOA LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUKSEN 125-VUOTISJUHLASEMINAARIIN 

Perjantaina 20.10.2017 klo 9:00 – 15:00
Helsingin yliopiston juhlasalissa (Unioninkatu 34)

Seminaariin on vapaa pääsy ja kaikki ovat tervetulleita!

Seminaaritunnelmia voit seurata myös Facebookin ja Instagramin (@ltokoulutus125) kautta sekä myöhemmin näiltä verkkosivuilta.

 

SEMINAARIOHJELMA:

9:00 Seminaarin avaus: Inkeri Ruokonen, juhlavuoden toimikunnan puheenjohtaja
Juhlavuoden suojelija presidentti Sauli Niinistön tervehdys (lukijana Jesse Myllylahti)

9:10 Musiikkiesitys Eben laulu ja lapset

9:20 Tervehdyksiä:
Dekaani, professori Patrik Scheinin, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen
Professori, emeritus Juhani Hytönen

10:00 KEY NOTE 1: Opportunities and Challenges in Icelandic Early Childhood Education
Johanna Einarsdottir, dekaani, professori, Islannin yliopisto

11:00 Dialogipuheenvuoro: Loppu hyvin, kaikki hyvin
Dosentti Nina Sajaniemi sekä LL, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä, Helsingin yliopisto

11:30 Siiri Vallin apurahan jako, Ebeneser-säätiö

11:45 Lounas (omakustanteinen)

13:15 KEY NOTE 2: Pienten lasten opettajuus – tulevaisuuden mahdollisuus!
Professori Jarmo Kinos, Turun yliopisto

14:15 Paneelikeskustelu: Subjektiivinen, objektiivinen varhaiskasvatus
Juontajana varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija Susanna Jauhiainen, Helsingin yliopisto

Panelistit:

Essi Kantonen, lastentarhanopettaja, päiväkoti Kylätie
Maiju Paananen, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Tuomo Puumala, kansanedustaja, Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Riku Nieminen, näyttelijä, vanhempi
Emma Kari, kansanedustaja

Päätössanat: professori Lasse Lipponen, Helsingin yliopisto

15:00 Yliopiston vastaanotto