Katsaus historiaan

lm_vk_alb_12_026

Ebeneserin opiskelijakurssin (nro 34) opiskelijoita kirjoitustöiden parissa Ebeneserissä, 1925-1927. (Kuva: Ebeneser-säätiö)

Lastentarhanopettajien koulutus käynnistyi Suomessa vuonna 1892 ja vuonna 2017 se täyttää 125 vuotta. Nainen kansakoulunopettajana oli vakiinnuttanut asemansa jo 1860-luvulla, jolloin seminaarien naisoppilaat saivat myös koulutusta pikkulasten hoidossa, kasvatuksessa ja alkuopetuksessa. Lastentarhanopettajan koulutuksen takana olivat suomalaisen lastentarhatyön äiteinä pidetyt Hanna Rothman ja Elisabeth Alander, jotka työllään loivat Suomeen uuden naisille suunnatun ammattikunnan. He toivat Suomeen saksalaisen Friedrich Fröbelin pedagogiikkaan perustuvan lastentarha-aatteen, jonka piirteitä näkyy varhaiskasvatuksessa tänäkin päivänä.

Ajatuksena on alusta asti ollut, että varhaiskasvatuspedagogiikan ja lastentarhojen tulevaisuus on riippuvainen alalle koulutetusta ammattitaitoisesta opettajatyövoimasta. Koulutuksen tarkoituksena oli antaa oppilaille käytännöllis-teoreettiset valmiudet, jotta he pystyisivät itsenäisesti työskentelemään lastentarhoissa opettajina ja johtajina sekä perustamaan uusia lastentarhoja.

Hanna Rothman ja Elisabeth Alander aloittivat lastentarhanopettajien koulutuksen vuonna 1892 Sörnäisten kansanlastentarhassa, josta muutettiin vuonna 1908 valmistuneeseen Ebeneser-taloon, joka sijaitsee yhä Helsingissä osoitteessa Helsinginkatu 3-5. Vuonna 1908 Ebeneserissä aloittivat toimintansa suomen- ja ruotsinkieliset lastentarhat, lastentarhanopettajien koulutus sekä pieni lastenkoti, joka toimi viisi vuotta. Vuonna 1919 Ebeneser-taloon perustettiin lastenseimi ja koululaisten päiväkoti.  Enimmillään talossa oli samaan aikaan yli 300 lastentarhanopettajaopiskelijaa ja 320 lasta.

lm_vk_06_006

Ebeneserin opiskelijoita ja opettajia ryhmäkuvassa, 1910-luku. Kuvassa keskellä Elisabeth Alander ja Hanna Rothman. (Kuva: Ebeneser-säätiö)

Aluksi pääsyvaatimuksena oli vähintään 18 vuoden ikä ja tyttökoulun kurssi tai vastaavat tiedot. Koulutus kesti vuoden, mutta vuonna 1896 lastentarhanopettajan koulutus muutettiin kaksivuotiseksi. Koulutuksen pääsyvaatimukset olivat siis varsin korkeat ja koulutus pitkä verrattuna esimerkiksi alakansakoulun opettajiin. Ensimmäinen suomenkielinen kurssi alkoi kouluylihallituksen kehotuksesta vuonna 1905.

todistus1

(Kuva: Ebeneser-säätiö)

Oppiaineina olivat esimerkiksi uskonto ja etiikka, sielutiede, kasvatus- ja opetusoppi, kasvatusopin historia, terveysoppi, Fröbelin askarteluoppi ja askartelut. Fröbeliläinen kasvatusoppi antoi ammatissa tarvittavaa tietoa Fröbelin kasvatusfilosofiasta ja pikkulasten pedagogiikasta. Lastentarhametodiikassa käsiteltiin esimerkiksi varhaiskasvatuksen merkitystä, lastentarhan yhteiskunnallista ja kasvatustehtävää, opettajan persoonallisuutta, lastentarhaa toimintamuotoineen, tavoitteineen, sisältöineen ja menetelmineen sekä kuukausiaiheen (keskusaiheen) periaatteita.

Lastentarhametodiikasta käytettiin myöhemmin nimikettä lastentarhaoppi. Opintoihin kuului myös neljä tuntia harjoittelua päivittäin lastentarhassa. Parin vuoden kuluttua ohjelmaan lisättiin luonnontieto sekä taideaineita, kuten piirustus, muovailu, laulu, käsityö ja veisto. Teoreettisen opiskelun ja lastentarhaharjoittelun lisäksi oppilaat osallistuivat talon kaikkiin töihin, kuten ruoanlaittoon ja siivoukseen. Metodiikan oppeja sovellettiin käytännön harjoitusjaksoilla, joiden tavoitteena oli vankan perustan luominen tulevan lastentarhanopettajan kasvatustaidoille sekä lastentarhan toimintakokonaisuuden tuntemiselle ja hallitsemiselle. Opetusmenetelminä seminaarissa käytettiin luentoja, jotka tentittiin aineisiin kuuluvine kirjoineen, demonstraatiota, yksilö- ja ryhmätehtäviä, keskusteluja, leikki- ja oppimateriaalin tuottamista lapsille, erilaisia harjoituksia sekä opettajien antamaa yksilö- ja ryhmäohjausta. Lastentarhanopettajilta vaadittiin oma-aloitteisuutta, asiantuntemusta, vankkaa itsetuntoa ja kutsumusta alaa kohtaan.

lm_vk_19_007

Opiskelijoita muotoilemassa savea Ebeneserissä 1940-luvulla. (Kuva: Ebeneser-säätiö)

1920-luvulla käytiin vilkasta keskustelua lastentarhojen ja lastentarhanopettajakoulutuksen asemasta. Seminaarinjohtaja Aukusti Salo ehdotti lastentarhojen sekä lastentarhanopettajakoulutuksen ottamista julkisen koulutusjärjestelmän piiriin. Elisabeth Alander ja Elsa Borenius vastustivat tätä ajatusta voimakkaasti.

“Koska lastentarhan ja koulun tarkoitus ovat erilaiset, lapset lastentarhaiässä ovat aivan eri kehitysasteella kuin kouluiässä olevat lapset ja heidän kasvattamisensa vaatii erilaisia menettelytapoja, on lastentarhan kasvattajattarien valmistus tapahtuva eri seminaareissa, pääsyvaatimukset pidettävä ennallaan ja 2-vuotinen valmistuskurssi täydennettävä jatkokurssilla varsinkin johtajattareksi pyrkiviä varten.” (Elsa Borenius, Alkuopetus 6/1920).

Vuonna 1924 lastentarhat siirrettiin kokonaisuudessaan pois kouluhallituksesta sosiaaliministeriön lastensuojelutoimiston alaisuuteen. Siirtymä merkitsi samalla lastentarhatyön lastensuojelullisten piirteiden vahvistumista. Sosiaalinen ja pedagoginen puoli yhdistyivät luontevasti lastentarhojen toiminnassa.

“Ebeneser, mikä omalaatuinen suljettu yhteiskunta keskellä arkista Sörnäistä! Vain lauta-aita erottaa sen kadusta, kivierämaasta, vuokrakasarmeista. Miten erilaista onkaan aidan tällä puolen! Kukkaset helottavat ja hymyilevät, vanha vaahtera levittää varjoaan, ilmakin tuntuu täällä raikkaammalta ja puhtaammalta. Tälle puolen aitaa kuuluvat lapset.” (Ebeneseristä vuonna 1933 valmistunut lastentarhanopettaja)

lm_vk_19_014

Ebeneserin opiskelijoita kaavapiirustuksen oppitunnilla. Opettajana Anna-Greta Carlström. (Kuva: Ebeneser-säätiö)

Lastentarhojen ja sen myötä lastentarhanopettajien tarve kasvoi voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen. Jyväskylään perustettiin 1947 Ebeneserin seminaariosasto, joka itsenäistyi 1965. Tampereen lastentarhaseminaarissa koulutus alkoi 1955, ruotsinkielinen koulutus Pietarsaaressa 1958 sekä Oulun lastentarhaseminaarissa 1968. 1950-luvulla koulutuksessa painottui psykologis-pedagoginen linja ja pääsykokeissa otettiin käyttöön soveltuvuuskokeet. 1960-luvulta lähtien pääsyvaatimuksena oli ylioppilastutkinto tai eri tavoin täydennetty keskikoulututkinto.

“Marras-joulukuussa oli Ebeneseriin pyrkiminen ja sinnehän minä halusin. Pääsin sisään ja olin varma, että lapset tulevat olemaan elämäntyöni sisältö.” (Ebeneseristä vuonna 1965 valmistunut lastentarhanopettaja)

1960-luvun lopussa nostettiin esiin yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimus, mikä johti  1970-luvulla suuriin varhaiskasvatustyön muutoksiin. Etenkin naisten lisääntynyt osallistuminen työelämään vaikutti päivähoitolain (1973) laatimiseen ja päivähoidon määrälliseen lisääntymiseen. Koulutusta leimasi näkemys rationalisoidusta varhaiskasvatustyöstä, jossa lastentarhanopettaja nähtiin valmiiden opetus- ja harjoitusohjelmien toteuttajana. Koulutusmääriä lisättiin tuntuvasti ja 1977 lastentarhaseminaarit siirtyivät valtion hallintaan ja muuttuivat lastentarhanopettajaopistoiksi. Ensimmäinen miespuolinen lastentarhanopettaja valmistui Oulun lastentarhaseminaarista vuonna 1970.

Kasvatustiede tuli tieteenalana koulutukseen 1970-luvulla ja opiskelijat alkoivat suorittaa kasvatustieteen yliopistollista approbatur-arvosanaa. Uudenmuotoinen lastentarhanopettajan koulutus yliopistojen yhteydessä alkoi kokeiluluontoisena 1973 ensin Jyväskylässä ja Joensuussa, syksyllä 1974 Kajaanin, Rauman, Savonlinnan ja 1975 myös Turun opettajankoulutusyksikössä. Vuonna 1983 koulutus pidennettiin kolmivuotiseksi. Koulutuksen keskeisiksi sisällöiksi nousivat tällöin lastentarhanopettajan yksilölliseen kasvuun tähtäävät, yleishumanistiset opinnot. Keskeistä oli yksilökohtaisten vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen.Opetussuunnitelmatyöryhmä painotti kasvatustieteelliseen, psykologiseen ja yhteiskunnalliseen tietoon perustuvan, ilmaisupainotteisen lastentarhanopettajan koulutuksen kehittämistä.

lm_vk_20_054

Lastentarhanopettajankoulutus korkeakouluihin -mielenosoitus 1980-luvun lopussa. (Kuva: Seppo Sutinen)

Varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisten tehtävien lisääntyessä ja ongelmatilanteiden monimutkaistuessa 1990-luvulla ei varhaiskasvatustyössä ratkaisuksi enää riittänyt tukeutuminen arkiajatteluun ja aikaisempiin kokemuksiin. Yhteiskunnallisten tehtävien lisääntyessä ja ongelmatilanteiden monimutkaistuessa koulutus keskittyi teoreettisesti ja käytännöllisesti hallitun varhaiskasvatustyön asiantuntijoiden kouluttamiseen. Koulutuksen sisältöinä nousivat keskeisiksi vahva teoreettinen tietämys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta sekä tieto yhteiskunnallisesta todellisuudesta.

Vuonna 1995 koulutus siirtyi yliopistojen alaisuuteen. Tämä on mahdollistanut opintojen jatkamisen varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinnosta varhaiskasvatuksen maisteriopintoihin. Lastentarhanopettajatutkinto on ainoa tutkinto maassamme, joka antaa valmiuden varhaiskasvatuksen pedagogiseen asiantuntemukseen. Opintojensa aikana opiskelija perehtyy muun muassa lapsuuteen sekä lapsen kasvuun, persoonallisuuden kehittymiseen ja oppimiseen, julkisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja menetelmiin. Lisäksi opiskelija hankkii valmiuksia varhaiskasvatusta koskevien ilmiöiden analysointiin, kriittiseen arviointiin ja tutkimuspohjaiseen oman työn arviointiin.

Suomalainen educare-malli tarkoittaa sitä, että saman järjestelmän on tarkoitus sekä opettaa että tarjota lapselle päivähoitopaikka eli tarjota sosiaalipalvelua. Yhteiskunnallisena tehtävänä on mallissa painottunut ”care” eli hoito, nimenomaan hoitopaikka lapselle vanhempien työssä olon aikana. Kasvatus ja opetus varhaiskasvatuksen tavoitteina ja sisältöinä ovat päätöksen teossa pitkään olleet toissijaisia, vaikka lastentarhanopettajat ja lastentarhanopettajakoulutus ovat asiaa tuoneet esiin ja korostaneet jokaisen lapsen oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Viime vuosikymmenenä on alettu myös päätöksentekijöiden taholla kyseenalaistaa varhaiskasvatustyön sosiaalipedagogista painotusta yksipuolisena näkemyksenä. Siitä ovat osoituksena varhaiskasvatuksen hallinnon siirto opetusministeriön alaisuuteen ja varhaiskasvatuslain uudistaminen. Nämä ovat merkittäviä virstanpylväitä myös lastentarhanopettajankoulutuksen kannalta.

kuvis-010-2

Taito- ja taideaineiden didaktiikka kuuluu yhä lastentarhanopettajan koulutukseen. Yhtenä tämän päivän sisältönä voidaan mainita esimerkiksi mediakasvatus. Yllä oleva kuva on Helsingin yliopiston kuvataiteen didaktiikan kurssilta vuodelta 2011, jolloin opiskelijat toteuttivat oman lyhytanimaationsa. (Kuva: Susanna Gillberg)

Yhteiskunnan muuttuessa myös lastentarhatyö on muuttunut. Tänä päivänä perheiden monimuotoisuus, kulttuurien kirjo ja työelämän muutokset tuovat paljon haasteita varhaiskasvatukseen ja lastentarhanopettajan koulutukseen. Lastentarhanopettajan merkitys pienen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen asiantuntijana on kiistaton. Lastentarhanopettajan pedagogiset taidot erilaisten ryhmien ja menetelmien hallinnassa, yksittäisten lasten tarpeiden huomioimisessa ja päiväkotitoiminnan kokonaisuuden hahmottamisessa ovat tänäkin päivänä avainasemassa varhaiskasvatuksen kehittämistyössä.

Lähteet:

  • Brotherus, A. (2012). Koulutuksen historiaa. Lastentarhanopettajakoulutuksen 120-vuotisjuhlavuoden verkkosivut.
  • Rechardt, H. (2007). Kasvattajaksi oppimassa – muistoja opiskeluajoilta. Teoksessa Ebeneser – 100 vuotta lasten hyväksi. Ebeneser-säätiö.
  • Ruokonen, I. (2007). Ebeneser lastentarhanopettajien kouluttajien muistoissa. Teoksessa Ebeneser – 100 vuotta lasten hyväksi. Ebeneser-säätiö.
  • Sillanpää, T. (2012). Lastentarhanopettaja on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen asiantuntija. Lastentarha-lehti 2/2012.

Arkistojen kätköistä -blogikirjoitussarjassa avaamme lisää lastentarhanopettajan koulutuksen taustaa, ja Lastentarhanopettajaksi opiskelemassa -sarja tuo esiin tämän päivän lastentarhanopettajaopiskelijoiden ja kouluttajien näkökulmaa. Terveisiä päiväkodistasarjassa kuulemme mitä varhaiskasvatuksen kentälle kuuluu vuonna 2017 ja Varhaiskasvatusasiaakirjoitussarjassa ääneen pääsevät mm. päättäjät, tutkijat, hallinnon väki.

One thought on “Katsaus historiaan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s